//Se tunne, kun koitat kirjoittaa seksistä niin, ettei se kuulosta pornolta. //

Viikkoja kului Jennin ehdotuksesta. Maria yritti unohtaa koko tapahtuman. Hän ei halunnut ryhtyä jonkun yhden yön jutuksi. Kuitenkin asia jäi vaivaamaan Mariaa. Kuin jotkut tiedostamattomat tunteet olisivat päässeet valloilleen, kun niitä oli hieman härnätty. Tunteet olivat heränneet eloon ja ne kasvoivat päivä päivältä. Maria tajusi katsovansa kollegaansa aivan uusin silmin. Kaikki lähti ajatuksesta. Ajatuksesta, että miksipä ei. Ajatus kasvoi varteen otettavaksi vaihtoehdoksi, vaihtoehdosta haluksi, halusta intohimoksi, jota ei voinut vastustaa. Mitä Jenni teki? Oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puhui, hymyili ja käyttäytyi Mariaa kohtaan aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Hänestä näki heti, että ehdotuksessa ollut takana mitään suurempia tunteita. Ehkä Maria oli vain määränpää, jonka saavutettuaan Jenni jatkaisi eteenpäin jättäen jäljelle vain tyhjän lupauksen rakkaudesta. Olisiko yksi yö sen arvoista? Maria pitkitti aloitteen tekoa. Ei hän ollut koskaan harrastanut mitään irtosuhteita. Marian viimeisinkin suhde oli kestänyt puolivuotta. Puolessa vuodessa tunteet olivat pikku hiljaa hiipuneet ja pari oli päättänyt erota. Sen jälkeen ei Maria edes etsinyt parisuhdetta. Hän vain eli päivästä päivään ilman sen suurempia tavoitteita parisuhderintamalla. Mutta nyt Jenni oli tullut ja sekoittanut kaiken.

Oli jälleen perjantai-ilta. Niin Maria, kuin Jennikin lopettivat iltavuoronsa samoihin aikoihin ja kävelivät kohti ulko-ovea yhtä matkaa. Maria päätti rohkaistua ja vastata Jennin ehdotukseen. Kävi miten kävi. Ehkä yksi yö olisi alku jollekin pidemmälle. Tai ehkä siitä seuraisi vain rikkinäinen sydän. Elämässä kaikki oli mahdollista. Joskus piti ottaa riskejä, jotta asiat menisivät eteenpäin. Maria ei jaksanut enää jumittaa tässä kiusallisessa tilanteessa. Hän halusi Jenniä. Hän halusi olla tämän lähellä, tutustua häneen yhä paremmin… Mutta jossain syvällä takaraivon uumenissa Maria tiesi, että hänen tekemänsä valinta oli riskialtis. Suorastaan typerä. Ei hän ollut rakastunut. Oikeastaan Maria ei tiennyt, mitä tunsi Jenniä kohtaan. Oliko se vain hetkellistä himoa, joka oli sokaissut hänen arviointikykynsä? Vaiko orastavaa rakkautta, joka tarvitsi vahvistusta syttyäkseen täyteen liekkiinsä? Oli vain yksi keino ottaa asiasta selvää.

”Haluaisitko lähteä parille drinkille jonnekin?” Maria totesi ystävällisesti hymyillen kun kaksikko oli päässyt ulos poliisiasemalta. Jenni näytti hetken mietteliäältä mutta kohautti sitten olkiaan sanoen: ”Mikä ettei. Minun täytyy kyllä viedä auto kämpille. Voidaan vaikka sieltä kävellä johonkin lähibaariin?” Marialla oli mielessä parempi ehdotus: ”Minulla on laukussa viinipulloa, voidaanhan me mennä asunnollesi ja juoda siellä? Tulisi halvemmaksi..” Asetelma sopi Jennille. Viiniä, kaunis nainen ja hän muuten tyhjässä asunnossa. Eihän sellaisesta mahdollisuudesta voinut kieltäytyä. Niinpä naiset astelivat Jennin valkoisen Audin luokse. Herrasmiehen elkein Jenni avasi Marialle kartanlukijan paikan puoleisen oven ja kävi itse istumaan ratin taakse. Maria oli pakahtua jännityksestä. Hän tunsi itsensä joksikin pahaiseksi teiniksi, joka oli menossa ensimmäistä kertaa jonkun kiinnostavan ihmisen asunnolle. Niistä ajoista oli kyllä aikaa, Mariahan oli kohta kolmisenkymmentä. Mutta ei ikä tunteita haalentanut. Päinvastoin. Olihan kahden vuoden sinkkuna olo jo käynyt riittäväksi Marialle ja pelkkä ajatus siitä, mitä tänä iltana tulisi tapahtumaan, sai aikaan nipistyksiä vatsan pohjassa.

Uudehkon oloinen Audi kurvasi kerrostalon parkkipaikalle. Jenni opasti Marian oikeaan rappuun ja kerrokseen. Muutamat portaat noustuaan parivaljakko oli Jennin asunnon edessä. Pian he siirtyivätkin sisälle. Onneksi Jenni oli jo skarpannut siivoamisessa ja asunto oli varsin kodikkaan oloinen. Eihän se mitenkään tilava ollut, pienehkö kaksio. Onneksi Olohuoneessa oli suuret ikkunat, jotka toivat avaruutta ja valoa asuntoon. Sisustus oli moderneja linjoja noudattavaa ja värejä oli käytetty hillitysti lähinnä mustan, valkoisen ja harmaan muodoissa. Asunnossa oli kaikki tarpeellinen, eikä yhtään sen enempää. Jenni heitti ruskean nahkatakkinsa naulakkoon sen enempää asettelematta. Myös Marian villakangastakki löysi paikkansa sieltä. ”Tee olosi mukavaksi. Haen lasit.” Jenni huikkasi ja meni metsästämään viinilaseja keittiöstä. Maria istahti tummalle sohvalle ja veteli harmaata hamettaan paremmin. Ei hän ollut iltaa varten mitenkään erikoisemmin laittautunut. Perus työvaatteet kyllä riittivät. Harmaan hameen seuraksi oli valikoitunut oranssi villapaita. Siisti, lämmin ja mukava. Ei Maria vaatteillaan koskaan koreillut. Tai ehkä juhlissa ja joskus yökerhoon lähtiessä.

Tv-pöytä oli täynnä sekalaisia kirjoja, lehtiä ja muuta pikkutavaraa. Odotellessaan Maria uppoutui lukemaan jotain sanomalehden artikkelia, kunnes kaksi viinilasia sekä pullollinen valkoviiniä ilmestyivät hänen eteensä. ”Otetaan tätä minun viiniä kun se on ollut kylmässä.” Jenni totesi ja näpräsi pullon auki. Lasit täyttyivät vaaleasta juomasta, jonka makea tuoksu valtasi juojien aistit. ”Etkö aio esitellä asuntoasi minulle?” Maria kysäisi ja maistoi viiniä. ”Ei tässä palon esiteltävää ole. Tässä on olohuone, tuossa vieressä keittiö, tuossa käytävällä on ovi kylpyhuoneeseen…” Jenni selitti vähätellen ja asteli eteiseen päin, jossa oli ovi makuuhuoneeseen. Maria seurasi perässä kurkkien kiinnostuneena asunnon jokaista nurkkaa. Tunnetusti talon sisältö kertoi paljon asujastaan. Jenni nähtävästi luki paljon, sillä kirjahylly ja pöydät olivat täynnä kirjoja sekä lehtiä. Kaikki oli kuitenkin hyvässä järjestyksessä, joten etsivä oli kotonakin hyvin järjestelmällinen.

Jenni avasi makuuhuoneen oven ja tokaisi: ”Ja täällä kaikki taika sitten tapahtuu.” Maria naurahti ja asteli makuuhuoneeseen. Viinilasinsa hän laski yöpöydälle ja kävi itse istumaan pedatulle parisängylle. ”Kyllä tällaisessa kelpaa asua.” Maria sanoi ja katseli ympärilleen. Jenni asteli seisomaan Marian eteen ja kysyi: ”Haluatko nähdä parvekkeen?” Punapää katsoi toista pitkään silmiin ja pudisti päätänsä hymyillen ujosti. Jenni ei ehtinyt enää jatkaa juttelua kun tunsi Maria tarttuvan hänen kravattiinsa. Punapää veti etsivän huulet omia huuliaan vasten ja antoi tälle pitkän ja perusteellisen suudelman. Maria tunsi jotain märkää mekollaan. Jenni oli läikyttänyt viiniä äskeisessä rytäkässä. Maria irrotti otteensa ja pahoitteli: ”Anteeksi, en yhtään ajatellut että sinulla oli sitä viiniä…” Jenni naurahti ja laski puolityhjän lasinsa yöpöydälle toisen lasin viereen odottamaan. ”Ei sillä ole mitään väliä. Pestään se joskus pois..” Jenni kuiskasi Marialle ja painoi tämän makuulleen sängylle. Suudelma oli ehdottomasti myöntävä vastaus. Maria varmasti tiesi, mitä siitä seuraisi. Eikä Maria vastustellut, kun Jenni alkoi riisumaan villapaitaan hänen yltään.

Se oli menoa nyt. Paluuta ei enää ollut. Oikeastaan se ei haitannut Mariaa. Hän halusi tätä. Hän oli halunnut tätä jo pitkän aikaa. Miksi ihminen ei saisi välillä sallia itselleen jotain, joka ei ollut hyväksi, mutta tuotti hetken äärimmäistä nautintoa. Niin kuin Jennin huulet tuottivat Marialle nautintoa, kun ne vaelsivat hänen paljaalla ihollaan. Maria alkoi napittaa Jennin sinistä kauluspaitaa auki. Pian se olikin lattialla villapaidan seurana. Maria yllättyi Jennin tatuoinneista. Hetken hän vain hiveli sormillaan toisen käden olkapäässä sijaitsevaa karjuvan leijonan kuvaa. Mitähän tarinoita niidenkin takana oli? Huomio tatuoinneista siirtyi kuitenkin aivan muualle, kun Maria tunsi Jennin viileiden käsien näpräävän hänen rintaliivejään pois. Ja näppärästihän etsivä siitäkin selvisi. Huomasi, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun hän toista naista riisui.

Vaatteet vähenivät, huone täyttyi nautinnollisista huokauksista ja suudelmat kävivät yhä intohimoisemmiksi. Naiset tutkiskelivat toistensa vartaloita käsillään ja eivät tuntuneet saavan tarpeeksi toisistaan. Ilta pimeni mutta he eivät osoittaneet väsymyksen merkkejä. Kiihko loisti heidän silmistään. He hyväilivät toisiaan sormilla, kielellä, koko vartaloillaan. Maria ei ollut muistanutkaan, miten huikeaa seksi saattoi toisen naisen kanssa olla. Hetki hetkeltä hän vain janosi enemmän ja enemmän Jennin kehoa. Hän voihki, huusi ja huokaili osoittaakseen, miten paljon nautintoa Jenni hänelle sai aikaan. Huippunsa saavutettuaan naiset aloittivat yhä uudelleen ja uudelleen… He eivät halunneet pitää taukoja. He halusivat käyttää koko sen ajan hyväkseen, kun he olivat kahden. Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan, vaikka Maria kuinka toivoi ja rukoili mielessään, ettei niin kävisi.